Mitä hitsin pinnan alta löytyy? Laserhitsaus DEKRAn testeissä
02.9.2026Käsilaserhitsaus on nopea hitsausmenetelmä, joka tuo kappaleeseen vain vähän lämpöä ja voi vähentää hitsauksesta aiheutuvia muodonmuutoksia ja jälkityön tarvetta. Mutta millaista jälkeä sillä syntyy – ja miten laserhitsattu liitos pärjää, kun sen todellinen laatu tutkitaan laboratoriossa?
Rautamedian dokumenttivideolla käsilaserhitsausta verrataan perinteisiin MIG/MAG- ja TIG-hitsausmenetelmiin. Hitsattujen koekappaleiden laatua ei arvioida pelkästään silmämääräisesti, vaan ne tuodaan DEKRAn laboratorioon tutkittavaksi. Ainetta rikkomattomilla tarkastusmenetelmillä (NDT) ja rikkovalla aineenkoetuksella selvitetään, mitä hitsien pinnan alta todella löytyy.
Mitä opit videolta?
Videolla pääset käytännössä seuraamaan, miten hitsatun liitoksen laatua tutkitaan ja mitä erilaiset testausmenetelmät kertovat hitsistä. Samalla nähdään, miten käsilaserhitsaus pärjää perinteisiin hitsausmenetelmiin verrattuna ja kuinka suuri merkitys hitsaajan osaamisella ja hitsauksen onnistumisella on lopputulokseen.
Videolta opit muun muassa:
- mitä eroa on ainetta rikkomattomalla NDT-tarkastuksella ja rikkovalla aineenkoetuksella
- miten röntgenkuvauksella voidaan löytää hitsin sisältä virheitä, joita ei voi havaita paljaalla silmällä
- miten tunkeumanestetarkastuksella etsitään hitsin pinnalle avautuvia virheitä
- mitä taivutus-, kovuus-, isku- ja vetokokeet kertovat hitsatun liitoksen ominaisuuksista
- miten käsilaserhitsaus pärjää testeissä MIG/MAG- ja TIG-hitsaukseen verrattuna
- miksi oikeat hitsausparametrit, tarkka työskentely ja hitsaajan osaaminen ovat ratkaisevia lopputuloksen kannalta.
Katso video: Laserhitsaus Vs. MIG ja TIG - Perusteista laboratoriotesteihin
Röntgenkuvaus näyttää sen, mitä silmä ei näe
DEKRAn Naantalin laboratoriossa koekappaleiden tutkiminen aloitetaan ainetta rikkomattomilla NDT-menetelmillä.
Röntgenkuvauksella voidaan tarkastella hitsin sisäistä laatua kappaletta rikkomatta ja löytää esimerkiksi huokosia ja muita hitsausvirheitä. Videolla nähdään konkreettisesti, kuinka hitsin ulkonäkö ei vielä kerro kaikkea sen laadusta.
Kokeneen hitsaajan tekemä käsilaserhitsi osoittautuu pääosin erittäin siistiksi, vaikka hitsauksen alkupäästä löytyy huokoisuutta. Myös MAG- ja TIG-hitsit pärjäävät röntgentarkastuksessa hyvin.
Kokemattomamman hitsaajan laserhitsistä sen sijaan löytyy selvästi enemmän virheitä. Ero havainnollistaa hyvin sitä, kuinka tarkka prosessi laserhitsaus on.
Tunkeumanestetarkastus paljastaa pintaan avautuvat virheet
Toisena NDT-menetelmänä videolla käytetään tunkeumanestetarkastusta. Menetelmässä kappaleen pinnalle levitetään tunkeumanestettä, joka hakeutuu mahdollisiin pintaan avautuviin epäjatkuvuuskohtiin. Kehitteen avulla ne saadaan näkyviin tarkastusta varten.
Videon koekappaleista ei löydy menetelmällä merkittäviä pintaan avautuvia virheitä. Tämäkin osoittaa, miksi hitsin laadun arvioinnissa voidaan tarvita useita eri tarkastusmenetelmiä: pinnalta hyvältä näyttävä ja pintatarkastuksen läpäisevä hitsi voi sisältää sisäisiä virheitä.
Rikkovassa aineenkoetuksessa hitsi joutuu todelliseen testiin
NDT-tarkastusten jälkeen koekappaleille tehdään rikkovia testejä. Niiden avulla tutkitaan hitsatun liitoksen mekaanisia ominaisuuksia ja nähdään, miten liitos käyttäytyy voimakkaan kuormituksen alla.
Taivutuskokeessa koekappale taivutetaan voimakkaasti, jolloin hitsin mahdolliset heikkoudet tulevat esiin. Videolla eri hitsausmenetelmien välillä nähdään kiinnostavia eroja ja myös käsilaserhitsauksen tarkkuuden merkitys konkretisoituu.
Kovuuskokeessa mitataan perusaineen, hitsiaineen ja hitsauksen lämpövaikutusalueen kovuutta. Laserhitsauksessa nopea jäähtyminen voi vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin, joten kovuuden mittaaminen antaa tärkeää tietoa hitsauksen vaikutuksesta materiaaliin. Videolla tutkitun laserhitsin kovuusarvot pysyvät maltillisina.
Iskukokeessa tutkitaan materiaalin iskusitkeyttä eli kykyä vastustaa särön etenemistä. Koekappaleet jäähdytetään -20 °C lämpötilaan ennen testausta. Tulokset osoittavat sekä TIG- että käsilaserhitsauksen koekappaleissa hyvää iskusitkeyttä.
Vetokokeessa hitsattua koekappaletta vedetään, kunnes se lopulta murtuu. Näin saadaan tietoa liitoksen lujuudesta ja siitä, mistä kohdasta kappale antaa periksi. Kokeneen hitsaajan käsilaserhitsi kestää kokeessa hyvin ja ylittää sille asetetun lujuusvaatimuksen.
Kokemattomamman hitsaajan koekappaleessa vetokoe puolestaan paljastaa merkittävän hitsausvirheen. Tarkemmassa tutkimuksessa selviää, että lasersäde ei ole osunut liitokseen oikein ja osa liitoksesta on jäänyt sulamatta.
Hyvältä näyttävä hitsi ei aina ole laadukas hitsi
Video havainnollistaa hyvin yhden hitsauksen laadunvarmistuksen perusasioista: hitsin ulkonäkö ei yksin kerro liitoksen todellisesta laadusta.
Ainetta rikkomattomilla NDT-menetelmillä voidaan löytää kappaletta vahingoittamatta pinnallisia ja sisäisiä virheitä. Rikkovalla aineenkoetuksella puolestaan saadaan tietoa esimerkiksi liitoksen lujuudesta, sitkeydestä ja kovuudesta. Yhdessä eri menetelmät muodostavat huomattavasti kattavamman kuvan hitsatun liitoksen laadusta.
Videon perusteella käsilaserhitsauksella voidaan saavuttaa erittäin laadukkaita tuloksia. Menetelmän nopeus ja vähäinen lämmöntuonti ovat sen selkeitä etuja, mutta samalla prosessi edellyttää tarkkaa työskentelyä, oikeita parametreja ja osaavaa tekijää. Pienikin kohdistusvirhe voi vaikuttaa ratkaisevasti liitoksen laatuun.
Videon yhteistyökumppaneina ovat DEKRA, Machinery ja Kavitar. DEKRA toimii videolla riippumattomana testauslaboratoriona.
Haluatko tietää lisää materiaalitestauksesta? Tutustu DEKRAn materiaalilaboratorion palveluihin.